Williamsin 70-luvun alussa (1973?) julkaisema, mainiolla kirjoitusvirheellä maustettu "Univormu merkkejä" ("Uniform marks") on keräilymielessä melkoinen murheenkryyni.

Univormumerkkejä myytiin läpinäkyvässä pergamiinipussissa. Pussissa on kaksi kangasmerkkitarraa, jotka ovat taustapuoleltaan numeroituja., Numeroita pystyy pussia avaamatta kuitenkin vain harvoin näkemään, sillä tarrat ovat vuosien saatossa tapahtuneen liiman hikoilun vuoksi tarrautuneet selkämyksistään vastakkain. Tarrat saa edelleen erotettua toisistaan, rauhallisuus tosin on tässä toimenpiteessä avainsana.

Kuten sanottu, pussi sisältää kaksi tarraa. Toinen, numeroinniltaan välillä 1-105 oleva, on suorakulmion muotoinen, kahdeksi jakautuva tarrapari. Toinen taas on numeroinniltaan väliltä 106–237? oleva vaihtelevanmuotoinen yksittäinen tarra.

Alkupään tarraparien listaus on sekava. Muutama tällaisista tarroista on julkaistu kahdella eri numerolla varustettuna (katso esim. numerot 77 ja 80). Toisaalta vastaani ei ole tullut kahta erilaista tarraa, joissa olisi sama numero. Lisäksi muutama tarranpuolikas esiintyy useamman eri tarranpuolikkaan parina (katso esim. numerot 2 ja 73).

Numerosta 106 eteenpäin näyttäisi olevan ryhdikkäämpää. Tarrat on jaoteltu eri muotojen mukaisiin ryppäisiin eikä samanlaisia tarroja eri numeroilla varustettuna ole tähän mennessä vastaani tullut.

Kokoelmani viimeinen tarra kantaa selässään numeroa 237. Lehtimainoksessa luvataan kuitenkin sarjassa olevan 286 erilaista farkkutarraa. Minun matikkapäälläni ei tuollaista määrää saa laskettua, ei jakamalla tarroja kahtia eikä huomioimalla aiemmin mainittuja duplikaatteja. Näistä johtuen mielessäni on jopa käynyt se vaihtoehto, että kaikki numerot eivät edes olisi sarjassa edustettuina. Olisinpa iloinen, jos joku voisi paljastaa minulle tarrojen todellisen, numerointiin perustuvan lukumäärän. Erityisesti haluaisin tietää minkä näköiset tarrat minulta puuttuvat!

Aiemmin mainittu liiman hikoilu tuo oman harmituksen mukaan. Hikoilu tietenkin aiheuttaa tahmeutta sekä tummentumaa tarrojen taustapaperissa. Siinä vaiheessa kun liima kuivuu, irtoaa taustapaperi tarrasta. Etupuoli näyttää kuitenkin kirkkaalta, oli se tahmea tai ei.

Olen ottanut skannaukset säiliökirjani sivuista. Mukavasti näitä on kertynyt, mutta silti toivoisin osumia aukkopaikkoihin. Puuttuvat numerot on skannauksissa erikseen mainittu. Mielelläni otan puuttuvia vaihdossa vastaan. Vaihtureitakin on siunaantunut sen verran, että voin luvata useamman tarran jokaista minulta puuttuvaa tarraa vastaan.